Elenia: Regulaation ennakoitavuuden ja vakauden jatkuvuus on turvattava

Energiaviraston julkaisi lokakuussa vahvistuspäätösluonnoksen sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiksi valvontajaksoille 2024–2027 ja 2028–2031. Energiavirasto esittää ennakoimattomia muutoksia valvontamenetelmiin, liittyen muun muassa verkko-omaisuuden arvostamiseen ja sidotun pääoman määrittämiseen.

Sähkönjakelu Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna laadultaan, tehokkuudeltaan ja innovatiivisuudeltaan huippuluokkaa sekä asiakashinnoiltaan edullista – olosuhteet huomioiden Euroopan halvin. Valvontamenetelmien jatkuvilla rajuilla muutoksilla ei saa turmella yhteiskunnan sähköistymisen, toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden kehityksen jatkuvuutta.

Muutoksille, jotka pysäyttävät toimialan kehityksen, ei ole perusteita. Energiavirasto ei ole tehnyt niistä kattavaa vaikutustenarviointia verkkoyhtiöiden toiminnalle, investointikyvylle eikä investointien ja toiminnan rahoitukselle. Myöskään vaikutuksia asiakkaisiin, toimialan arvoketjuun eikä yhteiskunnan tavoitteisiin ole arvioitu.

Valmistelun aikana Energiavirasto ei ole kertonut, että menetelmiin oltaisiin suunnittelemassa nyt esitettyjä muutoksia. Vasta lokakuun julkaisun yhteydessä esitetty tuottopohjan määrittämisen muutos romuttaa verkkoyhtiöiden investointikyvyn vakavin seurauksin. Muutokset estävät lainsäädännön vaatimien tavoitteiden ja velvoitteiden toteuttamisen ja jäädyttävät verkkoalan investointikyvyn.

Luottamus Suomeen investointikohteena murenee vaarantaen verkkoyhtiöiden rahoituksen. Verkkoyhtiöiden luottoluokituksen romahdus nostaa kustannuksia entisestään.

Valvontamallin luonnos ei ole asiakkaiden, yhteiskunnan eikä verkkoyhtiöiden edun mukainen. Vaikutukset Suomen puhtaalle siirtymälle, sähkönjakelun toimitus- ja huoltovarmuudelle sekä asiakkaille ovat vakavia.

Tausta

• Suomen puhtaan energian siirtymän tekee mahdolliseksi yhteiskunnan sähköistyminen perustanaan luotettava sähköjakelu.
• Aiemmin vakaan ja ennakoitavan verkkoyhtiöiden valvonnan tuloksena on Suomessa edetty ikääntyvän verkon uudistamisinvestoinneissa lakisääteisten vaatimusten ja kehittämissuunnitelmien mukaan.
• Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamissa sähkönjakelun suurhäiriöissä ovat asiakasmäärät ja sähkökatkojen kestot pudonneet neljännekseen vuosikymmenen takaiseen verrattuna.
• Suomen sähkönjakelun hinnat ovat edulliset eurooppalaisessa vertailussa. Kun hinta suhteutetaan verkkopituuteen / asiakas, ovat Suomen hinnat Euroopan halvimmat pohjoisista olosuhteista ja pitkistä etäisyyksistä huolimatta.
• Nykyisessä maailmantilanteessa korostuu kriittisen infrastruktuurin, sähköverkon, merkitys huolto- ja toimitusvarmuudessa.
• Suomen visio puhtaan energian suurvaltana vaatii merkittäviä verkkoinvestointeja seuraavien valvontajaksojen kahdeksan vuoden aikana.

2022 Valvonnan äkkimuutos

• Energiavirasto teki valvontamenetelmiin äkkimuutoksen vuosille 2022 ja 2023 kesken valvontajakson 2020–2023.
• Elenia joutui leikkaamaan investointejaan vuosina 2022–2023 noin 100 miljoonaa euroa ja jäädyttämään vastoin asiakastarpeita jo suunniteltuja verkkoinvestointeja.
• Suomen regulaatioriskin vuoksi kansainväliset luottoluokittajat pudottivat mm. Elenian luottoluokitusta, mikä on pitänyt luottoluokittajat ja sijoittajat varpaillaan Suomen regulaation vakauden suhteen.
• Energiavirasto esittää uusia äkkimuutoksia
• Nyt tehty uusi äkkimuutos tuli alalle täytenä yllätyksenä. Energiavirasto ei ole ottanut tammikuussa 2022 alkaneen valmistelun aikana nyt esitettyä esiin mitenkään, ei myöskään kevään 2023 valmistelevalla lausuntokierroksella.
• Toisin kuin vakaassa ja ennakoitavassa valvonnassa kuuluu, puuttuu pitkän aikavälin vaikutusten arviointi kokonaan. Energiavirasto esittää ilman asianmukaista vaikutusten arviointia verkkoyhtiöiden toimintaa halvaannuttavia valvontamenetelmiä.

Valvontamenetelmien äkkimuutoksen vaikutuksia

• Viime vuonna verkkoyhtiöt toimittivat energiavirastolle lakisääteiset pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmat vuoteen 2036 saakka. Niissä yhtiöt esittävät, miten ne saavuttavat lain vaatimat toimitusvarmuusvaatimukset vuoteen 2036 mennessä.
• Kehittämissuunnitelmat investointeineen kaatuvat, jos esitetyt valvontamenetelmät toteutuvat.
• Menetelmät esittävät ennakoimatonta muutosta verkon arvon laskentaperiaatteeseen, mikä ei ole ollut esillä valvontamallin pitkäaikaisessa valmistelussa.
• Menetelmäesitys on päinvastainen kuin Energiaviraston kesällä 2023 sidosryhmille esittämä linjaus.

Valvontamenetelmien asiakas- ja työllisyysvaikutukset

• Esitetyillä valvontamenetelmillä romutetaan investointien tehokkuus, mikä johtaa kustannusten nousuun ja edelleen pitkällä aikavälillä hintojen nousuun.
• Asiakkaiden sähkönjakelun laatu eriytyy, koska tarvittavia verkkoinvestointeja maaseudulla ei voida toteuttaa suunnitellussa aikataulussa.
• Yhteiskunnan resilienssi ja valmius kriiseihin heikkenee kriittisen perusinfran ylläpidon ja uudistamisen osaajien töiden vaarantuessa.
• Alan, urakoitsijoitten ja toimintaketjun työllisyyden vaarantuminen lisää haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden haasteita nykyisestään johtaen merkittäviin kielteisiin seurannaisvaikutuksiin maaseutukunnissa, joissa muutenkin on taloudellisia haasteita.

Vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan

• Investointien leikkaukset romuttavat sähkönjakelun varmuudelle vuoteen 2036 mennessä asetettujen vaatimusten toteuttamisen erityisesti haja-asutusalueilla.
• Kun ikääntyneen ilmajohtoverkon uusiminen tulee lopulta välttämättömäksi, verkkokomponenttien hinnat ovat nykyistäkin korkeammat ja korvausinvestointien toteutusaika paljon pidempi niukentuneiden resurssien vuoksi.
• Niukkojen resurssien vuoksi Suomi taantuu kyvyssään toimia tehokkaasti sään ääri-ilmiöiden aiheuttamissa sähkönjakelun suurhäiriöissä, erityisesti maaseudulla.
• Suomen luottamus ja maine vakaana ja ennakoitavana toimintaympäristönä murenee sijoittajien keskuudessa.
• Suomi menettää nykyisen asemansa älykkäiden sähköverkkojen edelläkävijänä Euroopassa ja maailmassa, eikä maamme pysty hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvumahdollisuuksia vastoin Suomen tavoitteita.
• Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n, International Energy Agency huoli siitä toteutuu, että puhtaan siirtymän esteeksi nousevat puuttuvat sähköverkkoinvestoinnit eikä visio Suomesta puhtaan energian suurvaltana tule toteutumaan.

Elenian kanta jatkosta

• Elenian kantana on, että Suomen on jatkettava vakaalla ja ennakoitavalla regulaatiolinjalla jatkamalla nykyisten valvontamenetelmien käyttöä 2024-2031.
• Suomessa on ollut lähes 20 vuotta sähkömarkkinalain ohjaamat ja Energiaviraston toimeenpanemat valvontamenetelmät, joita on arvostettu ja käytetty hyvänä esimerkkinä useissa Euroopan maissa.
• Suomi on kiistatta ollut kehityksen kärki niin verkkopalvelun laadussa kuin tehokkuudessa. Tämän ansiosta Suomi on ollut hyvässä asemassa puhtaan siirtymän haasteissa valmiina hyödyntämään kasvumahdollisuuksia. Nyt tätä kehitystä ollaan rikkomassa.