Elenia muutoksenhausta: Valvontamuutokset ovat ristiriidassa oikeusperiaatteiden ja jakeluverkkotoiminnan tavoitteiden kanssa
Energiaviraston vahvistamat sähkönjakelun valvontamenetelmien muutokset kesken 5. valvontajakson vuosille 2022–2023 ovat ristiriidassa hallinnon oikeusperiaatteiden ja jakeluverkkotoiminnan kehittämisen tavoitteiden kanssa. Muiden verkkopalveluyhtiöiden tapaan Elenia hakee markkinaoikeudelta muutosta Energiaviraston päätöksiin, jotka asettavat sähkönjakelun asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Verkkopalveluyhtiöt valittavat markkinaoikeuteen valvontamenetelmien muutoksista, jotka Energiavirasto vahvisti juuri ennen joulua. Yhtiöt katsovat, että muutokset kesken valvontajakson ovat ristiriidassa muun muassa hallinnon oikeusperiaatteiden kanssa. Verkkopalveluyhtiöitä ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti, sillä muutokset vaikuttavat yhtiöihin ja niiden asiakkaisiin eri tavoin.
”Valvontamenetelmien muutokset kesken nelivuotisen valvontajakson ovat täysin poikkeuksellisia ja rapauttavat verkkopalveluyhtiöiden ja niiden sidosryhmien, mm. rahoitussektorin, luottamusta viranomaiseen ja regulaation jatkuvuuteen. Elenia joutuu muutosten vuoksi leikkaamaan tämän vuoden verkkoinvestointeja yli 40 miljoonaa euroa. Sähkönjakelun parantaminen ja sähkökatkojen vähentäminen erityisesti maaseudulla hidastuvat pahoin juuri nyt, kun etätöistä on tullut arkea”, sanoo Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala.
”Valvontamenetelmien muutosten seuraukset ovat kohtuuttomat”, Liuhala toteaa.
Tavallisesti Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden kohtuullista tuottoa neljän vuoden jaksoissa ja vahvistaa valvontamenetelmät etukäteen kahdeksaksi vuodeksi. Valvonta perustuu lakiin, ennakoitavaan käytäntöön sekä Energiaviraston kohtuullisen tuoton ja hinnoittelun valvontamenetelmiin.
”Elenia on toiminut verkkopalveluiden uudistusten edelläkävijänä ja tehostanut toimintaansa alalla eniten. Ei ole mitenkään tarkasteltuna perusteltua, että valvontamuutokset kurittavat vakavimmin sähkön toimitusvarmuuden parantamista asiakkaillemme”, Liuhala ihmettelee.
”Investointimme ikääntyneen sähköverkon uudistamiseen ylittävät miljardi euroa. Säävarman verkon osuus on noussut reilussa vuosikymmenessä alle 20 prosentista noin 60 prosenttiin 75 500 kilometrin sähköverkossamme. Tämä on tuonut yli 10 000 henkilötyövuotta verkkoalueemme sadan kunnan alueella, mutta työ uudistaa ikääntyvää sähköverkkoa on kesken”, Liuhala jatkaa.
”Samaan aikaan hinnoittelumme on ollut maltillista ja vakaata. Viimeisimmästä noin 6 prosentin korotuksesta on kolmatta vuotta”, hän muistuttaa.
”Nyt tehdyt verkkokomponenttien yksikköhintojen muutokset sekä tuoton pohjana olevan WACC-koron lasku olisi voitu suunnitellusti toteuttaa seuraavien valvontajaksojen aikana aiheuttamatta tätä iskua, mikä eriarvoistaa toimitusvarmuutta asiakkaille, katkaisee toiminnan kustannustehokkuuden parantamisen sekä hidastaa vihreää siirtymää. Uusiutuvan energian mukaan ottaminen energiajärjestelmään vaatii satsauksia älykkään sähköverkon ratkaisuihin”, Liuhala summaa kokonaisuutta.
”Muutokset kesken valvontajakson toimivat vastoin hyvää hallintoa, oikeusvarmuusperiaatetta ja omaisuuden suojaa. Tässä katkaistaan pitkäjänteinen verkon uudistaminen ja unohdetaan, että suunnittelun lähtökohtana ovat verkon jopa 50–60 vuoden pitoajat. Nyt rankaistaan pahiten maaseudun asukkaita, kun joudumme pistämään jäihin suunniteltuja investointeja ikääntyneen sähköverkon uudistamiseksi”, Liuhala katsoo.