Elenia: Esitys valvontamenetelmiksi jäädyttää investoinnit sähköverkkoihin ja ajaa verkonrakentajia työttömiksi
”Energiaviraston esittämät valvontamenetelmien muutokset pysäyttävät jakeluverkkotoiminnan kehityksen. Kaikki häviävät – asiakkaat, yhteiskunta ja yhtiöt. Tapahtuu juuri päinvastoin kuin pitäisi. Palvelut heikkenevät, hinnat nousevat, Suomen sähköinen edelläkävijyys puhtaassa siirtymässä menetetään ja maamme luotettavuus kansainvälisenä investointikohteena romahtaa”, Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala vetää yhteen valvontamenetelmien vaikutuksia.
Energiaviraston linjaukset ovat synkentäneet myös verkkoyhtiöiden urakoitsijoiden tulevaisuuden näkymiä. Eltel Networks Oy rakentaa, uudistaa ja kunnostaa sähköverkkoja useille verkkoyhtiöille.
”Jos investoinnit eivät jatku, ei ole töitäkään. Ja kun ei ole töitä, ei ole myöskään sähkökatkojen korjaajia lumikuormissa ja myrskyissä. Pitkät sähkökatkot uhkaavat palata”, ennakoi Eltelin toimitusjohtaja Juha Luusua.
Ikääntyvän sähköverkon korvausinvestoinnit ovat tarjonneet Elenian verkkoalueen viidessä maakunnassa työtä lukuisille urakoitsijoille, vuosikymmenen aikana kaikkiaan yli 12 000 henkilötyövuotta.
Lain vaatiman, vuoteen 2036 ulottuvan Elenian kehittämissuunnitelman mukaan työt jatkuisivat tasaisesti. Samalla vähenisivät edelleen asiakkaiden sähkökatkot ja niiden kestot. Nyt Energiavirasto on tekemässä tästä kehityksestä lopun.
”Ennakoimattomat, radikaalit menetelmämuutokset, erityisesti verkon arvon jäädyttäminen, nostavat rahoituskustannuksia, iskevät luottoluokitukseen ja tuhoavat investointiedellytykset. Tämän olemme selkeästi Energiavirastolle esittäneet”, Liuhala toteaa.
”Verkonrakennuksen urakointiyhtiöt ajautuvat samaan jamaan kuin talonrakentajat. Työttömyys vie leivän ja osaaminen alalta katoaa. Kuka korjaa rikkinäiset ilmajohdot, kun talvimyrsky katkoo sähköt? Onko Suomella varaa nykyisessä kriisiytyneessä talous- ja turvallisuusympäristössä vaarantaa huoltovarmuuttaan”, kysyy Eltelin toimitusjohtaja.
”Tässä menetetään laajalti muitakin työllisyyden ja talouden kasvun näkymiä. Vaarassa ovat vakavasti puhtaan siirtymän ja huoltovarmuuden parantamisen yhteiskunnalliset tavoitteet. Lähivuodet ovat kriittisiä niiden saavuttamiseksi”, Liuhala korostaa.
”Energiavirasto ei ole tehnyt laaja-alaista vaikutusten arviointia niin kuin viraston vastuuseen kuuluu. Sen sijaan virasto pyysi niitä yhtiöiltä, mutta ei ole ottanut niitä huomioon. Miksi?”, Liuhala ihmettelee.
Esitettyjen valvontamenetelmien vaikutukset kohdistuvat Elenian koko toiminnan ohella osakkeenomistajiin, jotka ovat sijoittaneet yhtiöön luottaen suomalaisen sääntely-ympäristön kehityksen ja viranomaistoiminnan ennakoitavuuteen.
”Nyt tämä luottamus on osoittautumassa katteettomaksi tavalla, jolla tulee olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia Suomen maineeseen ja houkuttelevuuteen investointikohteena aivan yleisesti. Tämä on täydessä ristiriidassa Suomen pääomatarpeiden kanssa. Esimerkiksi Saksassa regulaattori itse ajaa vihreän siirtymän verkkoinvestointeja mahdollistavaa valvontaa”, Liuhala nostaa esiin.
”Tilanteen voi vielä pelastaa jatkamalla jo kertaalleen muutetuilla menetelmillä, jotka otettiin käyttöön kesken viimeisimmän valvontajakson sen puolivälissä vuosille 2022–2023.
”Elenia on vuosikymmenen ajan ollut yksi eniten palveluitaan kehittäneitä jakeluverkkoyhtiöitä, joka on täyttänyt lainsäätäjän ja Energiaviraston velvoitteet täysimääräisesti. Nyt Energiavirasto ajaa alas tätä pitkäjänteistä työtä ilman perusteita, ja ajaa samalla ammattilaisia työttömäksi. Synkkä näkymä”, sanoo Eltelin Luusua.
Elenia jätti oman lausuntonsa valvontamenetelmien muutoksista Energiavirastolle tänään 8.12.2023.