Tutkimushankkeita
Jakeluverkkoa tukevien akkujärjestelmien jatkokehitys
Akkukonsepti jakeluverkkoon -projektissa (2018-2020) teimme ensimmäisen pilottitoteutuksen jakeluverkkoa tukevasta akkujärjestelmäratkaisusta, jossa verkkoyhtiö ostaa akkukapasiteettia palveluna sähkömarkkinaosapuolelta. Tämän jatkoprojektin aikana innovoimme laajamittaiseen käyttöön soveltuvat tekniset ratkaisut ja palvelumallit yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tulemme verifioimaan kehitetyt ratkaisut testiasennuksin. Projektin jälkeen toimialalla on mahdollisuudet hankkia laajamittaiseen tuotantokäyttöön soveltuvia akkujärjestelmiä, joilla akkukapasiteettia saadaan hyödynnettyä verkkoyhtiön tarpeisiin – muun muassa asiakkaiden keskeytysaikojen lyhentämiseksi. Projekti toteutetaan vuosina 2020 – 2022.
Seuraavan sukupolven AMR-järjestelmän innovaatiohanke
Innovaatioprojektissa kehitimme seuraavan sukupolven AMR-järjestelmää sähköverkkoyhtiön ja sähkömarkkinoiden tarpeisiin. Projektiin sisältyi seuraavan sukupolven AMR-järjestelmän kehitys osana innovaatiohankintaa kolmen innovaatiokumppanin kanssa. Sähkömarkkinoiden ja markkinaan liittyvien uusien palveluiden sekä tuotteiden kehitys edellyttää toimialalta myös älykkäiden sähköverkkojen kehitystä. Keskeisessä roolissa tässä kehityksessä on tiedonsiirto ja kommunikointi sähköverkon ja sähkömarkkinoiden välillä. AMR-järjestelmät ovat jo tänä päivänä keskeisessä roolissa älykkäiden sähköverkkojen kehityksessä, ja tulevaisuudessa AMR-järjestelmien rooli ulottuu kokonaisvaltaisemmin koko sähkömarkkinan kehitykseen. Uuden AMR-järjestelmän avulla luomme kyvykkyydet vastata sähkömarkkinoiden kehityksen vaateisiin reaaliaikaisemmasta tiedonvaihdosta liittyen sähköenergian kulutukseen ja tuotantoon, esim. varttitase ja kysyntäjouston mahdollisuudet. Lisäksi seuraavan sukupolven AMR-järjestelmä tulee mahdollistamaan älykkään sähköjärjestelmän hyödyntämisen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä sekä edelleen edistämään mm. sähköverkon käyttöä ja turvallisuutta. Toteutimme hankkeen vuosina 2019–2020.
ProCemPlus – Prosumer Centric Energy Communities towards Energy Ecosystem
ProCemPlus on Business Finlandin rahoittama yhteishanke, jonka aihepiiri on jatkoa ProCem-projektille. Se sisältää erilaisiin ja erityyppisiin mikroverkkoihin ja energiayhteisöihin liittyviä kysymyksiä ja näkökulmia. Keskeisenä pitkäjänteisenä tavoitteena projektissa on tarkastella yksittäisten energiayhteisöjen muotoutumista laajemmiksi liiketoimintalähtöisiksi energiaekosysteemeiksi energiayhteisöjen kehitykseen liittyvien teemojen ja konkreettisten pilottikohteiden kautta. Projekti on käynnissä vuosina 2019–2021. Projektin nettisivu: http://www.senecc.fi/projects/procemplus.
INTERRFACE
Yhä isompi osa tuotannosta on hajautettua ja liittyy jakeluverkkotasoon. Jakeluverkkotasolla myös kulutusjousto on potentiaalinen resurssi, joka esim. aggregaattorin kautta tulisi voida tarjota markkinoille. Samaan aikaan, kun resurssit paikallistuvat, markkinoita pyritään yhdistämään EU:n laajuiseksi yhteismarkkinaksi. Nopeat muutokset haastavat resurssien tasapuolisen pääsyn markkinoille.
Elenian virtuaalivoimalaitosprojekti on aloittanut selvityksen siitä, kuinka uuden sukupolven AMR-infrastruktuuri voisi tukea joustomarkkinoita. INTERRFACE jatkaa saman teeman selvittämistä laajemmassa kontekstissa. INTERRFACE-projekti tukee kansallista ja eurooppalaista visiota asiakaskeskeisestä, toimitusvarmasta toimintaympäristöstä, jossa älykäs sähköjärjestelmä toimii kustannustehokkaana palvelualustana.
INTERRFACE-projekti on osa Horizon2020-innovaatio- ja tutkimusohjelmaa. Se on 42 eri projektiosapuolen eurooppalainen yhteistyöprojekti. Projekti on nelivuotinen, ja jatkuu vuoden 2019 alusta vuoden 2022 loppuun. Elenia on mukana erityisesti Suomen ja Baltian yhteisdemossa (Work Package 5.3), jonka tehtävänä on pilotoida eurooppalaisittain käytettävissä oleva joustomarkkinaviitekehys, Single Flexibility Platform. Tavoitteena on mahdollistaa joustoresursseille tasapuolinen pääsy sähkömarkkinoille ja hyödyntää joustoa yli verkkorajojen. Projektilla on oma nettisivunsa, www.interrface.eu.
Haja-asutusalueen jakeluverkkoa tukevien sähkövarastojen hyödynnettävyyspotentiaali
Akkukonsepti jakeluverkkoon -projektin myötä ilmeni tarve selvittää kehitetyn konseptin ja markkinamallin mukaisen ratkaisun hyödynnettävyyspotentiaalia akkujärjestelmien koko elinkaari huomioiden. Diplomityössä tutkittiin, kuinka paljon Elenian verkossa on akustoille potentiaalisia kohteita, joihin akkupalveluita kannattaisi markkinoilta ostaa. Työssä kehitettiin laskentamalli, jonka avulla akkusähkövarastojen hyödynnettävyyspotentiaalia on mahdollista arvioida. Malli on hyödynnettävissä myös muiden verkkoyhtiöiden tarpeisiin. Tuloksia tarkasteltiin herkkyystarkasteluna akustoista maksettavan palvelumaksun eri tasoilla. Lisäksi tehtiin herkkyystarkastelu keskeytyksestä aiheutuneen haitan arvostuksen vaikutuksesta potentiaalisten kohteiden lukumäärään. Akkukapasiteettia verkkoyhtiöille tarjoavien markkinoiden ja markkina-alustojen vielä puuttuessa työ tarjoaa tietoa konseptin mukaisen ratkaisun hyödynnettävyyspotentiaalista niin verkkoyhtiöille kuin sähkömarkkinaosapuolillekin. Diplomityö toteutettiin vuoden 2019 aikana.
Finnish Solar Revolution
Uusiutuvaan energiaan ja erityisesti aurinkokennovoimaan perustuvan sähköntuotannon osuuden kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja seuraaviin kehitystrendeihin: energiavarastot osana uusiutuvaa sähköntuotantoa, mikroverkot, tehotasopaino ja jännitteen stabiilius. Samalla esille nousevat aurinkokennovoimaloiden luotettavuuteen, huoltoon ja ylläpitooon liittyvät kysymykset sekä uusiutuvan sähköntuotannon vaikutukset tulevaisuuden sähkö- ja verkkoyhtiöiden liiketoimintaan, kun otetaan huomioon muun muassa sähkönkuluttajien omavaraistuotanto. Hankkeessa ovat tutkimusosapuolina Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot sekä Aalto-yliopisto, mukana on lisäksi useita teollisuusosapuolia. Hankkeen julkisen tutkimuksen osuus oli käynnissä 2016-2018 ja oli Tekesin rahoittama. Yrityshankkeet jatkuivat vielä vuonna 2019.
Liittymäprosessin digitalisointi
Projektissa kehitettiin järjestelmäintegraatioita ja sähköistä palveluympäristöä siten, että pientyötilausten tilatietokuittaukset ja rakentamisen vaihetiedot siirtyvät järjestelmistä toisiin ilman manuaalista päivitystä. Projektissa lisättiin itsepalvelutoimintoja ja edistettiin asiakkaiden ja urakoitsijoiden välistä vuorovaikutusta. Elenian sähköisessä palveluympäristössä otettiin tuotoksena käyttöön uusi liittymärakentamisen seurantanäyttö loppuasiakkaille. Projekti toteutettiin vuosina 2017–2020.
Akkukonsepti jakeluverkkoon
Akkujen hyödyntäminen jakeluverkossa on herättänyt paljon keskustelua niin EU-tasolla kuin Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmässäkin. Konkreettiset ratkaisut ja pilotit kuitenkin vielä puuttuivat. Projektissa Elenia kehitti yhteistyössä Fortumin kanssa älyverkkotyöryhmän linjausten mukaisen konseptin, jossa akut palvelevat sekä sähköjärjestelmän tehotasapainoa että vähentävät sähkökatkoja. Yhteistyössä luotiin markkinamalli akkujen hyödyntämiselle jakeluverkossa sekä toteutettiin pilottiasennus Elenian verkkoon. Pilottiasennus edellytti täysin uudenlaisen akkuliityntälaitteiston kehittämistä ja rakentamista. Akkuliityntälaitteiston lisäksi projektissa kehitettiin tietoliikenne- ja tietojärjestelmäratkaisuja, jotka mahdollistavat akkujärjestelmän automaattisen toiminnan.
Sähkön varastointi on osa Fortumin palvelua, jota Elenia hyödyntää varavoimana sähkökatkotilanteissa. Akusto liitettiin Elenian keskijänniteverkkoon ja sähkökatkotilanteessa se syöttää sähköä rajatulle alueelle. Näin sähköt voidaan pitää päällä rajatussa saarekkeessa myös syöttävän verkon viankorjauksen aikana. Akusto kykenee turvaamaan yli sadan asiakkaan sähkönsaannin usean tunnin ajan. Normaalitilanteessa Fortum tarjoaa akuston kapasiteettia kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille säätövoimaksi. Yhdistämällä akuston eri käyttötapoja rakennettiin konsepti, jossa hyötyvät sekä verkkoyhtiön asiakkaat että sähkömarkkinat. Projekti toteutettiin vuosina 2018–2020.
Jännitteensäädön mahdollisuudet kysyntäjoustossa
Diplomityön tavoitteena oli selvittää tekniset mahdollisuudet jännitteensäätöön sekä selvittää, millainen kysyntäjoustopotentiaalia Suomessa olisi saavutettavissa jännitteensäädön avulla. Tavoitteiden saavuttamiseksi perehdyttiin markkinoilla oleviin jännitteensäädön toteutuksiin sekä tutkittiin jännitteensäädön vaikutuksia käytännön testauksissa. Testaukset suoritettiin ohjaamalla muuntajien käämikytkimiä asetellusta jännitetason ohjearvosta uuteen arvoon. Testausten perusteella tutkittiin kuormitusten jänniteriippuvuutta ja jännitteensäädöllä saatavia vaikutuksia tehoihin eli jännitteensäädön kysyntäjoustopotentiaalia. Diplomityö toteutettiin vuosina 2018–2019.
Mobiilinäyttö
Verkonhaltijan tulee sähkömarkkinalain mukaan tarjota palveluita tasapuolisesti ja syrjimättömästi . Kaikilla asiakkailla ei ollut pääsyä mittalaitteelleen tarkastelemaan kulutuslukemaa, esimerkkinä kerrostaloasukkaat. Mobiilinäyttö toi mittalaitteen lukeman helposti saataville ja antoi näin lisäarvoa asiakkaille. Projektissa oli tarkoitus toteuttaa mobiilinäyttö, jonka avulla asiakas voi tarkastella lukemaa mobiililaitteeltaan ajasta ja paikasta riippumatta. Mobiilinäytöt voisivat tulevaisuudessa korvata mittalaitteiden kiinteät näytöt. Projekti toteutettiin vuosina 2017–2018.
Älykäs sähköverkko virtuaalivoimalaitoksen alustan mahdollistajana
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä on loppuraportissaan ehdottanut, että kuormanohjaustoiminnallisuus tulee sisällyttää seuraavan sukupolven älymittareihin niille asiakkaille, joilla on merkittäviä ohjattavia kuormia. Älyverkkotyöryhmän mukaan jakeluverkkoyhtiön roolina on luoda tekninen alusta ja palveluntarjoajat muodostavat varsinaiset ohjauskäskyt verkkoyhtiöiden luoman rajapinnan kautta. Elenia pyrki toteuttamaan Älyverkkotyöryhmän visiota ja testaamaan teknologian toimivuutta yhdessä asiakkaidensa kanssa pilottiprojektilla. Noin 80 pilottiasiakkaalle asennettiin projektissa seuraavan sukupolven älykkäät sähkömittarit, joissa on kulutusjouston mahdollistavia ominaisuuksia. Pilotilla todennettiin seuraavan sukupolven sähkömittareiden kyvykkyys toimia osana kulutusjoustomarkkinaa ja selvitettiin kehitystarpeita. Projekti oli käynnissä vuosina 2017–2020.
AMR-kehitys – uuden sukupolven demonstrointi
Elenian nykyisen automaattisen mittarinlukujärjestelmän käyttöikä tulee täyteen vuosina 2020–2023, ja korvaavan järjestelmän kehitys on aloitettava hyvissä ajoin. Projektissa määritellään seuraavan sukupolven automaattisen mittarinlukujärjestelmän vaatimukset ja pilotoidaan eri vaihtoehtoja ennen seuraavaa mittalaitteiden massa-asennusta. Projekti aloitettiin vuonna 2016.
IoT verkkoteknologioiden soveltuvuus AMR ympäristöön
Elenia on lähivuosina uusimassa automaattisen mittarinluvun järjestelmiä ja asentaa 2020 jälkeen seuraavan sukupolven uusia mittareita. Tässä 2017 toteutetussa projektissa kartoitettiin IoT-ympäristöön soveltuvia kommunikaatioteknologioita. AMR-järjestelmä on yksi osa IoT:ta. Projektissa tutkittiin mm. NB-IoT, CAT-M ja LoRa- teknologioiden soveltuvuutta automaattisen mittarinluvun tarpeisiin yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa.
Sähkönmyyjäportaali
Varmistaakseen hyvän asiakaspalvelun omille asiakkailleen sähkönmyyjät ottavat yhteyttä Eleniaan käyttöpaikkojen osoitteista, kytkentätilanteista yms. Yhteydenottoihin vastaaminen vaatii resursseja. Projektissa toteutettiinn sähkönmyyjäportaali, jonka kautta sähkönmyyjät voivat selata oman myyntinsä piirissä olevien käyttöpaikkojen tietoja omatoimisesti asiakastietojärjestelmän rajanpinnan kautta, esimerkiksi tarkistaa käyttöpaikan kytkentätilan. Lisäksi portaalin avulla voidaan luotettavasti vaihtaa asiakkaiden tietoja, esimerkkinä puuttuva henkilötunnus. Sähkönmyyjäportaali tukee tiedonlaadun parantamista ajatellen myös tulevaa Datahubia . Projekti oli käynnissä vuosina 2017–2018.
ProCem – Consumer Centric Energy Ecosystem
Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa tavoitteena oli tutkia erilaisten aktiivisten asiakkaiden, ”prosumereiden” , luomia uusia ekosysteemejä sekä digitaalisuuteen ja jakamistalouteen perustuvien liiketoimintamallien mahdollisuuksia sähköenergiatoimialalla. Tavoitteena oli luoda IoT-pohjainen alusta erilaisten hajautettujen resurssien hyödyntämiselle energiayhteisöille, sähkömarkkinoille ja sähköjärjestelmän hallintaan. Kaksivuotinen hanke aloitettiin vuonna 2016.
Energiatehokkuustoiminnan arvioinnin kehittäminen jakeluverkkoyhtiössä
Diplomityön tavoitteena oli selvittää verkkoyhtiöiden keinoja ja menetelmiä energiatehokkuussopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tunnistetaan ja analysoidaan verkkoyhtiön keinot asiakkaiden energiatehokkuuden edistämiseksi. Suomessa verkkoyhtiöt edistävät asiakkaidensa energiatehokkuutta pääasiallisesti vies-tinnällisin keinoin internetissä. Lisäksi suurin osa verkkoyhtiöistä tarjoaa online-energiaraportointipalveluja, joissa asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan ja tällä tavoin tehdä parempia päätöksiä sähkönkäyttönsä osalta. Diplomityö toteutettiin vuonna 2018.
Seuraavan sukupolven AMR-järjestelmän vaatimusmäärittelyn kehittäminen integraatioiden osalta
Elenia uudistaa oman AM- järjestelmänsä vuoteen 2024 mennessä. Uuden AMR-järjestelmän käyttöönottoa varten käynnistettiin AMR 2030 -määrittelyprojekti. Yhtenä kehityskohteena esiin on noussut AMR-järjestelmän syvempi integrointi muiden tietojärjestelmien, markkinoiden ja markkinatoimijoiden kanssa. Diplomityöprojektissa kehitettiin vaatimusmäärittelyä seuraavan sukupolven AMR-järjestelmien integraatioiden osalta. Työssä selvitettiin sähkömarkkinoilla meneillään olevan muutoksen luomat mahdollisuudet ja uudet integraatiotarpeet. Projekti otti kantaa myös verkkoyhtiön tulevaisuuden asiakasrajapintaan. Projekti toteutettiin vuosina 2017-2018.
SÄRMÄ Sähkön mikrotuotanto ja älyverkkojen toimintaympäristö
Projektin tarkoituksena oli perustaa koulutuskäyttöön sopiva ja yritysten tarpeisiin perustuva sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö, joka sisältää laitteistoja ja tuottaa uutta osaamista. Projektin tärkeimpänä toimenpiteenä rakennettiin sähkön mikrotuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen toimintaympäristö (TKI- ja koulutusympäristö) yritysten esiintuomien tarpeiden mukaisesti. Toimintaympäristö sisältää mm. verkkoon liitettäviä ja myös saarekekäyttöön soveltuvia sähkön mikrotuotannon laitteistoja (aurinko, tuuli, biokaasu) sekä älykkäiden sähköverkkojen laitteistoja kysynnän joustoon, kuormanhallintaan ja mittauksiin liittyen. Uusi toimintaympäristö tukee jatkossa koulutuksen ja tiedon jalkauttamisen lisäksi myös uusien liiketoimintakonseptien ja teknisten ratkaisujen testaamista sekä kehittämistä. Projekti oli käynnissä vuosina 2016–2018.
Kysyntäjousto-operaattori
Kysyntäjousto-operaattori -projektin taustalla ovat sähkön tuotannossa ja sähköverkossa tapahtuvat muutokset, jotka edellyttävät ja toisaalta mahdollistavat uudenlaisen jouston tulemisen sähkömarkkinoille sekä sähköverkon ohjauksiin. Projektissa selvitettiin olemassa olevien sähkömarkkinatoimijoiden, mukaan lukien jakeluverkkoyhtiöt sekä uuden sähkömarkkinatoimijan, kysyntäjousto-operaattorin, mahdollisia toteutusmalleja. Selvitys tehtiin sidosryhmähaastattelujen, kansainvälisten benchmarkien sekä liiketoiminta- ja ansaintamallien analyysien avulla. Projekti toteutettiin vuonna 2017.
Tehotariffi kannustimena sähköverkkoyhtiön asiakkaiden tehonkäytön ohjauksessa
Pientuotannon kasvu ja uusiutuvan energian lisääntyminen aiheuttavat muutospaineita energiaan perustuville siirtotuotteille. Yhä useampi sähkönkäyttäjä on myös sähköntuottaja, samaan aikaan nopeasti säädettävää keskitettyä tuotantoa ajetaan alas. Tämä aiheuttaa haasteita tehotasapainon ylläpitämiselle, ja edellyttää tulevaisuuden sähköjärjestelmältä kysyntäjoustoa. Tehopohjainen siirtotuote mahdollistaa osaltaan kysyntäjoustomarkkinan kehittymisen, kannustaa asiakkaita energiatehokkuuteen ja ohjattavan kuorman määrän lisäämiseen sekä tasoittaa sähköverkkoon syntyviä kuormituspiikkejä. Tehopohjainen siirtotuote vastaa myös verkkoyhtiön verkon ylläpidon kustannusperusteita paremmin kuin energiaan perustuva siirtotuote. Elenia toteutti diplomityönä selvitystä, jonka lähtökohtana oli testata valitun testiryhmän kanssa tehopohjaisen siirtotuotteen vaikutusta pienasiakkaiden siirtohinnan muodostumiseen, ja selvittää asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan tehonkäyttöönsä. Diplomityö toteutettiin vuosina 2016–2017.
Elenia Aina – Pientehosiirtotuotteen vertailusivu testiryhmälle
Tehopohjaista siirtotuotetta testaaville asiakkaille luotiin Elenia Aina -palveluun mahdollisuus seurata, kuinka tehohuiput vaikuttaisivat siirtohintaan, jos energiapohjaisen siirtotuotteen sijaan käytössä olisi uudentyyppinen tehopohjainen siirtotuote. Vertailusivulla asiakkaalla on mahdollisuus asettaa myös kuukausittaiset tavoitetehot omalle sähkönkäytölleen. Testijakso alkoi tammikuussa 2017 ja päättyi kesäkuussa 2017.
Elenia Aina – Vikapalvelu-hanke
Digitaaliseen Elenia Aina –palveluun tuotiin uusia vikapalvelun ominaisuuksia, kuten sähköinen huoltokatkokortti, sähkökatkojen tekstiviestipalvelun lähetysajankohdan ohjaaminen, viestihistorian selaaminen sekä sähkökatkokorvauksien tarkastelu. Tekstiviestipalvelua laajennettiin koskemaan myös suunniteltuja huoltokatkoja. Samalla palveluun lisättiin vikapalveluvalikko. Palvelussa asiakkaat voivat saada tietoa nyt myös sähköverkon huoltokatkoista. Sisäänkirjautumisen yhteydessä näytölle tulee huoltokatkokortti, jos käyttöpaikalle on tiedossa suunniteltu huoltokatko. Huoltokatkokortteja voi selata palvelussa. Hanke toteutettiin vuonna 2016.
Elenia Aina – Itsepalvelun kehittäminen
Asiakkaille toteutettiin mahdollisuus päivittää yhteystietoja ja palautustilinumeroita Elenia Aina -palvelussa. Tiedot pysyvät ajan tasalla ja asiakkaita pystytään palvelemaan tehokkaasti. Asiakkaat voivat lisätä ja poistaa käyttäjätililtään asiakkuuksia, mikä on esimerkiksi isännöitsijöille ja energiakonsulteille oleellinen toiminnallisuus omien asiakkaiden sähkönkulutuksen seuraamiseksi.
Elenia Aina – Energiankulutuksen kuukausiraportointi
Elenia Aina -palveluun toteutettiin raportointitoiminnallisuus, jossa asiakas voi ajastaa itselleen kuukausittaisen kulutusraportin ja siten seurata energiankulutustaan säännöllisesti ja tehokkaasti. Uutuutena palvelussa ovat kunta-asiakkaiden ja isännöitsijöiden laajennetut ominaisuudet. Käyttäjät, joilla on käyttäjätunnuksissaan useita asiakkuuksia, voivat saada koostetun kuukausiraportin, jossa käyttöpaikkojen tiedot ovat selkeästi vertailtavassa muodossa. Hanke aloitettiin vuonna 2015 ja se otettiin käyttöön Elenia Aina -palvelussa vuonna 2016.
Elenia Aina – Sähkön myyntihintojen vertailutyökalu
Elenia Aina –palvelu mahdollistaa helpolla tavalla eri sähkönmyyjien tarjousten vertailemisen ja kannustaa asiakkaita kilpailuttamaan sähkönmyyjänsä. Hintatiedot saadaan Energiaviraston ylläpitämästä sahkonhinta.fi-palvelusta ja ne perustuvat sähkönmyyjien syöttämiin hinta- ja tuotetietoihin. Palveluun välitetään asiakkaan hyväksynnällä käyttöpaikan siirtotuote, mittaustapa ja vuosikulutustiedot. Tarjouksia voi vertailla määräaikaisten, toistaiseksi voimassaolevien sekä pörssisidonnaisten sopimusten välillä. Hinnat esitetään sekä kilowattitunti- että vuosikustannustasolla, ja vuosikustannuksissa on huomioitu energiamaksujen lisäksi perusmaksut ja marginaalit.
Aurinkosähköjärjestelmän kehittäminen
Elenian tavoiteena on edistää uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrän kasvua. Tämä tapahtuu mahdollistamalla uusien kaupallisten palvelukonseptien rakentaminen älykkään sähköverkon ympärille. Hankkeen aikana kehitettiin uusi toimintamalli, jossa hyödynnettiin verkkoyhtiön omistamia AMR -mittareita sekä automaattisista mittarinluku- ja mittausjärjestelmää asiakkaan sähköntuotannon seurantaan sekä sen kohdistamiseen ja ohjaamiseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Selvitystyötä tehtiin kaikille markkinaosapuolille toimivan liiketoimintamallin kehittämiseksi, huomioiden lainsäädäntö ja sen kehittämistarpeet. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2016.
Smart Consumer
Keski-Suomen Energiatoimiston toteuttaman projektin tehtävänä oli suorittaa energianseurantapalveluiden asiakastutkimus, kehittää energianseurantapalveluita ja vahvistaa niiden näkyvyyttä kuluttaja-asiakkaille sekä tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista. Projektin taustalla oli Euroopan komission Intelligent Energy Europe -ohjelma. Projekti toteutettiin vuosina 2014–2017.
Asiakaskokemuksen nykytila ja kehittäminen sähköverkkoyhtiön liittymä- ja verkonhallintaprosessissa
Tämän Eleniassa tehdyn diplomityön aiheena oli asiakaskokemus ja sen kehittäminen verkonrakennuksen eri prosesseissa. Työn tehtävänä oli tunnistaa yleisimpiä ja kriittisimpiä asiakaskohtaamispisteitä sekä määrittää niissä onnistumisen vaikutus asiakaskokemukseen ja esittää kehittämisideoita. Työn tuloksena löydettiin asiakaskokemuksen kipupisteet, joihin tarttumalla saadaan taloudellista hyötyä muun muassa reklamaatioiden ja yhteydenottojen vähenemisellä. Asiakas hyötyy asiakaskokemuksen kehittämisestä asioinnin helppoutena. Diplomityö toteutettiin vuonna 2016.
ECV-eCharge
Sähköautojen yleistyminen edellyttää (pika)latauspalveluiden kehittymistä sekä (pika)latauksen verkkovaikutusten tutkimista. ECV-projektin WP4 keskittyi sähköautojen lataamisen infrastruktuuriin, latauspisteiseen sekä integroitumiseen energiajärjestelmiin. Tuloksena syntyi liiketoimintamalleja ja tekniikkaa sähköauton tarjoamiin verkkopalveluihin. Lisäksi projektissa kehitettiin sähköauton latauksen verkostovaikutuksien simulointimalleja PSCAD:lle. Projekti oli pääasiassa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttama. Projekti toteutettin vuosina 2014-2016.
Jakeluverkkoyhtiön energiamittaustiedon laadun kehittäminen
Tutkimuksen taustalla oli Elenian tarve parantaa mittaustiedon laatua vastaamaan markkinoiden tarvetta sekä automatisoida prosesseja. Diplomityönä toteutettu tutkimus käsitteli uusia toimintamalleja Elenian ja sähkömarkkinoiden tarpeista mittaustiedon laadun parantamiseksi; esimerkiksi yhteispohjoismainen taseselvitys ja datahub lisäävät aikasarjojen laadun vaatimuksia. Työssä laadittiin suunnitelma mittalaitteen luennan ja datan käsittelyprosessien automatisoimiseksi. Tuloksena saatiin uusia menetelmiä mittausdatan hallintaan ja kerättiin uutta tietoa menetelmien kehittämiseksi. Diplomityö toteutettiin vuonna 2015.
Asiakaskokemuksen johtaminen säännellyssä palveluliiketoiminnassa
Diplomityönä toteutetussa projektissa tehtiin selvitys asiakkaiden mielipiteistä tavoitteena parantaa niiden pohjalta liittymäprosessin asiakaskokemusta. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että asiakaskokemus on strategisesti merkittävä kehityskohde myös monopoliyrityksille. Asiakaskokemusta kehittämällä ja johtamalla voidaan tuottaa liiketoiminnallista lisäarvoa. Asiakaskokemuksen johtamis- ja kehittymistyön hyödyt realisoituivat haastattelututkimuksessa kustannustehokkuuden, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntymisenä, brändin arvon kasvuna sekä liiketoiminnan ja koko toimialan kehittymisenä. Diplomityö toteutettiin vuosina 2014–2015.
Kysynnänjousto – Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli)
Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen sekä Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimushanke selvitti Suomeen soveltuvia käytännön teknisiä ratkaisuja sähkökuorman ohjaamiseksi uusissa tyyppitaloissa ja olemassa olevissa rakennuksissa. Hankkeessa laadittiin suosituksia kiinteistön tekniseen sähköverkon suunnitteluun sekä lainsäädännön muutostarpeisiin ja sähkömarkkinamallin kehittämiseen. Hankkeessa analysoitiin kysyntäjouston vaikutuksia jakeluverkkoyhtiöille ja tarkasteltiin verkkoyhtiöiden mahdollisuuksia vastata näihin vaikutuksiin. Hanke toteutettiin vuosina 2013–2015.
Tutkimusohjelma SGEM
Smart Grids and Energy Markets (SGEM) SHOK-tutkimusohjelmassa kehitettiin älyverkkoratkaisuja, joita voitiin tutkia ja testata Suomen energiajärjestelmässä ja hyödyntää maailmanlaajuisesti. Ratkaisut liittyivät verkkojen arkkitehtuuriin, komponenttikehitykseen, verkon ja komponenttien hallintaan ja ylläpitoon. Teknologian ohella ohjelmassa kehitettiin liiketoimintamalleja tulevaisuuden sähkömarkkinoille. Ohjelmassa näkökulmina olivat älykkäät siirto- ja jakeluverkot, älykkään sähköverkon ict, sähkömarkkinat, aktiivinen kuluttaja ja aktiivisen verkon komponentit. Hankkeen tuloksena saavutettiin uutta tietoa älyverkkoratkaisuista sekä niihin liittyvistä liiketoimintamalleista, testattiin ja pilotoitiin uusia tuotteita muun muassa sähköverkon valvontaan ja määritettiin uusia palveluita markkinoille. Tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2010-2015.
Tutkimusohjelma FLEXe
Flexible Energy systems (FLEXe) SHOK-tutkimusohjelman tavoitteena oli luoda uusia teknologisia ja liiketoiminnallisia konsepteja, jotka edistävät radikaalia siirtymää nykyisestä energiajärjestelmästä kohti kestäviä järjestelmiä. FLEXe yhdistää älykkyyden, joustavuuden, ympäristöystävällisyyden ja taloudellisen menestyksen asiakkaiden hyväksyntään ja osallistumiseen. Elenian osuus oli pääasiassa työpaketissa ”Enabler Grids”, jossa pohdittiin tulevaisuuden energiaverkkojen optimoitua ja turvallista integraatiota ja käyttöä. Tavoitteena oli määritellä joustavuusvaatimukset integroitujen tulevaisuuden energiaverkkojen suunnittelulle ja käytölle. Tämä vaatii uusia, hyvälaatuisia, luotettavia ja turvattuja mittauksia, tietoliikennettä, tiedon käsittelyä ja uusia teknologisia alustoja. Tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2015-2016.
Sähkömarkkina- ja verkkovisio 2035 & Roadmap 2025
Sähköverkkoalan yhteisessä projektissa luotiin vuoteen 2035 ulottuva sähköverkko- ja sähkömarkkinavisio ja päätavoitteena oli tuottaa vuoteen 2025 ulottuva kehityspolku visioon pääsemiseksi. Tarkastelun näkökulmia olivat sähköverkot, sähkökauppa, valmistava teollisuus ja palveluliiketoiminta ja se painottui kotimaahan unohtamatta vientimarkkinoita. Tavoitteena oli myös lisätä toimialan kehitystä palvelevaa sisäistä vuorovaikutusta. Projektin toteuttajina olivat Oy Merinova Ab, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot sekä Vaasan yliopisto. Projekti toteutettiin 2015.
Älykäs sähköinen liikenne
Elenian tavoitteena Älykäs Sähköinen liikenne – hankkeessa oli tutkia ja tunnistaa V2G-konsepin (vehicle to grid) mahdollisuuksia tulevaisuuden sähköverkkojen huippukuormitustilanteiden tasaamisessa, energiavarastona sekä kuormanohjauksessa. Hankkeessa kehitettiin toteutusmallia, joka hyödyntäisi kustannustehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria ja avoimia rajapintoja. Projektissa selvitettiin teknologioita ja toteutusmallivaihtoehdot sekä toteutettiin demonstraatio sähköauton kuorman ohjauksesta ja V2G-toiminnallisuudesta. Hankkeesta saatiin uutta tietoa sähköistyvän liikenteen huomioimisesta verkkoliiketoiminnassa. Hanke toteutettiin vuosina 2013-2016.